Mitähän minusta tulee?

Ei kommentteja

Vietin syksyllä 2015 kymmenen viikonloppua Jyväskylässä Taitokeskuksessa, vanhalla kivääritehtaalla, opiskelemassa nukkemuotoilua. Nuket olivat ilmestyneet maailmaani aika yllättäen, mutta kun tilaisuus tuli ja uusi kutkutti, heittäydyin mukaan. Kurssilla sain valmiiksi neljä nukkea, viides jäi odottelemaan tulevia aikoja.

Aika paljon sain valmiiksikin, muun muassa posliinipään ja raajat. Ne olikin pakko saada valmiiksi paikan päällä, sillä sopivaa uunia ei ole ihan joka nurkalla – eikä opettajaa katsomassa, ettei homma mene ihan metsään.

Nyt itselläni on vähän samanlainen olo kuin nukella voisi olla: Mitähän minusta tulee? Miten tämä uusi vaihe – yrittäjäksi siirtyminen  – lähtee käyntiin? Välillä olo on toiveikas, välillä alakuloinen. Mutta kaikesta huolimatta en ole vielä kertaakaan katunut. Minulla on vahva tunne, että joskus vain tulee se hetki, jolloin on uskallettava yrittää jotain uutta, vaikka kuinka pelottaa.

Jotain palikoita on sentään koossakin jo, vaikka uutta ja opittavaa on yllin kyllin. Ehkä saan jopa toimeksi tehdä viidennen nuken valmiiksi. Alkuun siitä piti tulla floristi (koska kaksosnukke on Landeleidi, maatalon emäntä). Sitten näin Jyväskylän kaupunginteatterissa musikaalin Tohtori Jekyll ja herra Hyde ja mainioon puvustukseen mieltyneenä suunnittelin jo nukelle steampunk-henkistä asua. No, katsotaan, mitä aika tuo tullessaan. Minulle ja nukelle.

Ei kommentteja

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *